Happotestissä Nikon Z6 III – Henkilökuvaus miljöössä ja studiossa| Jussi Määttä

Valokuvaaja Jussi Määttä testasi Nikon Z6 III -kameraa erilaisissa tilanteissa ja tästä blogista voit lukea, miten kamera pärjäsi monipuolisen kuvaajan "happotestissä".

Myös henkilökuvauksessa käytettävät linssit ja valaistus valonmuokkaimineen, sekä kuvaustekniikat vaikuttavat enemmän lopputulokseen kuin käytettävä runko, eikä rungon ominaisuudet itsessään tuo henkilö- tai studiokuvaamisen hirveästi helpotusta. Sanoisin että tarkennus – varsinkin kasvon/silmäntunnistuksella on tärkein ominaisuus kennon koon ohella. Z6III:n automaattitarkennuksen kohteentunnistus tunnistaa mm. ihmisen, eläimet, autot ja lentokoneet. Tämä lista on kasvanut ohjelmistopäivitysten myötä mm. Z9-rungossa sen alkupään ohjelmistoista, eli ei ole mahdottomuus vaikka uusissa ohjelmistopäivityksissä tälle listalle tulisi vielä jotain muitakin tunnistettavia kohteita.

Hyvässä perusvalaistussa studiossa tai ohjausvaloja käyttäessä tarkennus toimii niinkuin millä tahansa vanhemmallakin rungolla. Z6III:n tarkennus pääsi oikeuksiinsa tummapintaisessa heikkovaloisessa studiossa low key-tyylisiä kuvia ottaessa. Kuvasin pelaajia kahdella eri rungolla ja linssillä sekä kahdella eri salama-setupilla. Hämärässä tilassa kuvatessa vanhempi Z7 oli välillä ongelmissa tunnistaa kuvattavan kohteen kasvoja ja kuvien tarkennus piti tarkistaa kameran näytöltä zoomaamalla, vaikka salamoissa oli ohjausvalot käytössä.

Kuvan koko, 24Mp riittää moneen, mutta jos tiedossa on tarve isommille printeille tai tarve rajata kuvaa esimerkiksi kokokuvasta puolikuvaksi, valikoituu studiosessioon toinen runko, joko Z7 tai Z9. Toinen huomio studiosalamoiden käyttöön; käytettäessä langattomia triggereitä, esim. PocketWizard tai vastaavia, kamera ei saa olla hiljaisessa tilassa (silent mode), vaan triggerin laukaiseminen salamakengästä onnistuu pelkästään mekaanisen sulkimen ollessa käytössä. Nikonin Z6-sarjan rungoissa ei ole pc-sync-porttia, eli salamoiden laukaiseminen onnistuu vain langattomalla triggerillä tai erikseen ostettavalla salamasovitteella, esim. Nikon AS-15, jos haluaa käyttää perinteistä synkkajohtoa.

Testasin Z6III + 70-200/2.8S-komboa eläinkuvauksessa. Syksyinen hämärtyvä alkuilta antoi täydelliset olosuhteet testata nopeasti liikkuvan kohteen kuvaamista heikossa valaistuksessa. Ettei kuvan ottaminen ei olisi ollut liian helppoa, pistettiin koira juoksemaan kameraa kohti, jolloin tarkennuksen piti pysyä koiran kasvoissa samalla tavalla kun se juoksi isäntäänsä kohti. Kameran näytöltä kuvia tarkastellessa kuvat näytti onnistuneilta, mutta tietokoneen näytöltä tarkastellessa lopputulos ei kaikilta osin miellyttänyt. Hämärässä tarkennus ei pysynyt perässä ihan niin hyvin kun odotin. Herkkyyksinä piti käyttää ISO1600-3200, jotta sain suljinajat edes lähelle tarvittavaa. Kohinan kanssa ei ISO3200 herkkyydelläkään ollut ongelmia ja kenno kestäisi heittämällä ISO6400, jopa ISO12800 herkkyydet, toki tarkennuksen nopeuteen se ei vaikuttaisi.

Z6III toimii studiokuvauksissa, miljöössä tai studiossa hienosti. Hämärässä nopeasti liikkuvan kohteen kuvaaminen on haastavaa varmasti rungolla kuin rungolla ja Z6III ei varmasti ole heikoimmasta päästä vertailua tehtäessä. Studiokuvauksiin hyvä lisä olisi PC-synkkapistoke, mutta kuvaaminen onnistuu langattomilla triggereilläkin. ISO-herkkyysaluetta voi laajentaa ISO100:sta LOW1.0:aan (ISO50), mutta paras lopputulos kuvaan saadaan aina käyttämällä natiivi-isoa ISO100, joka on puhtain signaali minkä kenno tuottaa.