Kamerahylly voi aloittelijasta näyttää siltä kuin kaikki mallit tekisivät samaa ja samalla tavalla. Hyvä uutinen on, että et tarvitse “täydellistä” kameraa aloittaaksesi. Tarvitset kameran, joka innostaa käyttämään sitä ja joka sopii siihen, mitä oikeasti haluat kuvata.
Kameran valinta voi tuntua siltä, että pitäisi osata kaikki tekniikasta ennen kuin voi tehdä päätöksen. Todellisuudessa oikea valinta syntyy, kun lähtee liikkeelle muutamasta peruskysymyksestä ja ymmärtää tärkeimmät käsitteet: mitä järjestelmäkamera tarkoittaa, mitä eroa on kompaktikameralla ja järjestelmäkameralla ja miksi kennokoko ja objektiivit nousevat usein esiin vertailuissa.
Ennen kuin katsot merkkejä ja mallinumeroita, pysähdy hetkeksi:
Ihmiset ja arki, matkat, luonto, urheilu, lemmikit, tuotteet, video, vai kaikkea vähän?
Sisällä, hämärässä, ulkona, reissuissa, vai säässä kuin säässä?
Haluatko mahdollisimman helpon “ota ja kuvaa” -ratkaisun, vai kiinnostaako oppia säätämään asetuksia itse?
Kun nämä ovat selvillä, kameravalinta helpottuu heti, sillä tiedät, mitä ominaisuuksia ylipäätään kannattaa vertailla.
Järjestelmäkamera on kamera, jossa objektiivi on vaihdettavissa. Tämä on järjestelmän ydin: sama runko voi toimia eri tavalla eri objektiiveilla, koska objektiivi määrittää kuvakulmaa ja kuvaustapoja.
Järjestelmäkameroita on kahdenlaisia rakenteen perusteella:
Valtaosa uusista kameroista on peilitöntä mallia.
Kompaktikamera on tyypillisesti kiinteäobjektiivinen: objektiivia ei vaihdeta.
Järjestelmäkamerassa objektiivi on vaihdettavissa, mikä tekee kokonaisuudesta laajennettavan.
Yksinkertaisimmin:
Tämä on iso linjavalinta. Vaihdettavat objektiivit tarkoittavat järjestelmää, kiinteä objektiivi tarkoittaa yleensä kompaktia.
Tämä ohjaa vertailemaan käytännön ominaisuuksia: esimerkiksi näytön toteutusta, liitäntöjä ja sitä, millaisia videomuotoja ja -tarkkuuksia runko tukee (mallikohtaista).
Kennon koko on fyysinen mitta ja yleinen vertailukohta. Mitä isompi kenno, sitä enemmän se kerää valoa ja tuottaa laadukkaampia kuvia vähemmällä kohinalla.
Yleisimmät koot:
Kennokoko vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisen kuvakulman sama polttoväli tuottaa, koska eri kokoinen kenno “croppaa” eli rajaa objektiivin muodostamasta kuvasta eri osan.
Vertailu kuvakulmien välillä vaatii hivenen matematiikkaa eli ns. kroppikertoimen käyttöä. Täyskennoisella kameralla kerroin on 1x, APS-C vastaavasti 1,5x-1,6x ja Micro Four Thirdsillä 2x.
Esimerkiksi täyskennon 50mm vastaavaa kuvakulmaa varten täytyy APS-C koon kennolla polttovälin olla n. 30mm ja Micro Four Thirdsillä 25mm.
Käytettävyys näkyy konkreettisina ominaisuuksina:
Järjestelmäkamerassa runko kuuluu tiettyyn objektiivikiinnitykseen (mount), joka määrittää yhteensopivat objektiivit. Jos ajatus on hankkia myöhemmin toinen objektiivi (tai useampi), tämä on hyvä huomioida jo alussa.
Nämä löydät yleensä helposti tuotesivulta.
Tarkista esimerkiksi:
Sarjakuvaus ilmoitetaan yleensä fps-lukuna, ja tarkennuksesta kerrotaan tuotesivuilla järjestelmänä ja toimintoina. Koska nämä ovat mallikohtaisia, vertailu onnistuu parhaiten spekseistä.
Tarkista:
Nämä vaikuttavat suoraan siihen, millaiselta kamera tuntuu arjessa.
Koska järjestelmäkameran ydin on objektiivien vaihdettavuus, nämä kolme termiä kannattaa ottaa haltuun.
Pienempi luku = laajempi kuvakulma, suurempi luku = kapeampi kuvakulma.
Zoomissa polttoväli vaihtelee (esim. 18–55 mm)
Kiinteässä polttovälissä on yksi luku (esim. 35 mm)
Aukko ilmoitetaan f-lukuna (esim. f/1.8, f/4) ja kertoo objektiivin valovoiman. Mitä pienempi luku, sitä suurempi valovoima ja suorituskyky hämärässä. Valovoiman lisäksi f-luku vaikuttaa syväterävyyteen eli mitä pienempi f-luku, sitä kapeampi on kuvan terävyysalue ja sitä helpompaa kohteen erottaminen taustasta on.
Kameran lisäksi budjetoi mieluummin näihin kuin “kalleimpaan runkoon”:
Järjestelmäkamera = vaihdettavat objektiivit.
Aloita kolmesta kysymyksestä (mitä, missä, miten) ja vertaa sen jälkeen spekseistä kennokokoa, liitäntöjä, näyttöä/etsintä, mittoja sekä tarkennusta ja sarjakuvausta.
Muista, että paras kamera aloittelijalle on se, joka saa sinut kuvaamaan!
Jos kamera on aina kaapissa, se ei kehitä kuvaamista. Jos se kulkee mukana ja tuntuu omalta, kehityt nopeasti, vaikka kamera ei olisi “se kaikista kovin malli”.
Ja jos tämän lyhyen pikaoppaan jälkeen edelleen tuntuu, että olet hukassa niin meiltähän sitä apua saa, joko sähköpostilla asiakaspalvelu@fotonordic.fi tai kävelemällä vain liikkeeseen sisälle.